Tunnistatko oireet itsessäsi? Yrität ja yrität suorittaa jonkun asian tai velvollisuuden hampaat irvessä, ponnistelet ja pinnistelet, mutta silti et koskaan kykene olemaan täysin tyytyväinen itseesi tai vilpittömän kiitollinen itsellesi.. aina joku muu osaa paremmin ja saa kaiken näyttämään paljon helpommalta. Kilpailua, vertailua. Miksi minä en jaksa? Miksi minulla on näin vaikeaa samaan aikaan kun tuo toinen surffailee kevyesti elämän aallokossa? Miksi kukaan ei arvosta minua ja tekemisiäni? Selittämättömiä kiukunpuuskia.
Myönnän itsekin olevani taudin kantaja. Tunnustan täysin itsekin sairastuneeni tuohon vakavaan sairauteen, joka pandemian lailla kalvaa ihmiskuntaa. Itsessäni sen oireet ilmenevät helposti suorittavana asenteena sekä kateuden piikikkäinä pistoksina. Yhtä kaikki... silkkaa mielen harhaa on tämäkin tauti.
Todennäköisesti tauti alkaa jo varhaisesta lapsuudesta ja säilyy viruksen lailla piilevänä tunnekehon uumenissa syvällä ja tiedostamattomana vaikuttaen alitajunnan kautta uskomuksiimme läpi elämän. Tautia vastaan taistelu on turhaa, sillä vastaanpyristely vain lisää sen voimaa meissä. Huojentava uutinen on kuitenkin, että tautiin on olemassa lääke, oikeammin sanottuna vasta-aine!! Vasta-aine on rakkaus. Miksi näin? Siksi, että tämäkin tauti saa alkunsa pelosta. Pelon vastakohta on rakkaus. Rakkaus voittaa AINA pelon.
Tauti on voitettavissa itsensä arvostamisella, kunnioittamisella, kiitollisuudella ja ennen kaikkea rakastamisella. Paranemisprosessi saattaa olla hidas, mutta tärkeää on kohdata sen aiheuttamat haitalliset oireet, sillä ilman niiden tunnustamista ja tunnistamista itsessään, ei vasta-aine pääse vaikuttamaan tehokkaasti. Kun balsamia laitetaan suoraan haavoihin, ne paranevat nopeammin ;).
Avain mielen syövereihin löytyy antautumalla. Antautuminen vaatii nöyryyttä, egon nöyrtymistä. On uskallettava antautua rakastamaan itseään ehdoitta. Tämä on ihmismielen suurimpia haasteita. Saattaa kuulostaa liian yksinkertaiselta, mutta onkin lopulta helpommin sanottu kuin tehty. Avain tietoisuuden laajenemiseen on rakkaus. On uskallettava heittäytyä rakkauden syliin, etsittävä oma voima ja otettava se käyttöön. On uskallettava ottaa vastuu valinnoistaan ja uskallettava myöntää olevansa itse kaiken oman kärsimyksen aiheuttaja. Kukaan tai mikään ulkopuolinen ei saa meitä sairastumaan, sairastutamme itse itsemme sekä fyysisesti että psyykkisesti omilla uskomuksillamme. Vaikea pala mielelle nieltäväksi... myönnän!!
Rakkaus on kuitenkin yksi ja ainoa lääke kaikkiin sairauksiin. Lopulta huomaamme, että jokainen diagnoosi onkin harhaa.. emme koskaan olleetkaan köyhiä ja kipeitä vaan ainoastaan mielemme on uskotellut meidän olevan hauraita ja haavoittuvaisia. Olemme antaneet pelolle ylivallan, mutta se on helposti voitettavissa.
Rakkaus voittaa aina pelon. Rakkauden eteen ei tarvitse edes taistella, ei etsiä liioin, riittää että luovuttaa sille läsnäolon. Rakkaus pääsee ilmenemään täydellisen läsnäolon kautta. Jos murehdimme tulevaa tai märehdimme eilistä, emme ole läsnä tässä hetkessä. Tämä hetki on kuitenkin ainoa, joka meillä todellisuudessa on. Olemalla läsnä vain tässä ja nyt pysymme terveinä. Rakkaudellinen läsnäolo on voimakkain puolustuskeinomme kaikkia pelkoon perustuvia tauteja vastaan.
Meidän tulee ennen kaikkea rakastaa itseämme ehdoitta. Jokaisena hetkenä. Arvostaa valintojamme, johtivat ne mihin lopputulokseen tahansa. Lopulta kaikki on täydellistä.
Sinä riität!! Minä riitän. Olemme täydellisiä juuri näin, olemalla oma itsemme, antautumalla rakkauden voimalle, antamalla sen vaikuttaa kauttamme...
-Meena
ps. tämä kirjoitus tuli osittain kanavoituna oppailtani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti