sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Kohtaaminen Äiti Amman kanssa


(Kuva on tekijänoikeuksien vuoksi otettu kännykällä, siksi huono laatu..)

Tapasin eilen ensimmäistä kertaa Äiti Amman Vantaalla. Kohtaaminen oli niitä asioita elämässäni, joiden todellisen merkityksen ymmärrän varmasti paljon myöhemmin. Onneksi kaikkea ei tarvitse ymmärtää, ei ainakaan järjen tasolla mitenkään ;) riittää että sydän ymmärtää ja aistii kaiken olennaisen. 
Jo tilaisuuteen lähteminen opetti minulle paljon. Paria päivää aikaisemmin aloin tuntea sisimmässä ääretöntä pehmeyttä, sellaista energiaa, jota en aiemmin ole näin voimakkaasti aistinut. Näin Äiti Amma tuli auraani, kuuli sisäisen kutsuni, jota en ymmärtänyt edes lähettäneeni. Kaikki edellisviikkojen tapahtumat alkoivat saada merkityksen. Kaikki ne tapahtumat, jotka johtivat irtipäästämisiin eri tasoilla ja ulottuvuuksissa (fyysisessä, psyykkisessä, emotionaalisessa jne.) olivat tarpeellisia, jotta pystyisin todella tuntemaan Jumalallista äidillistä myötätuntoista rakkautta, jonka ilmentymä Äiti Amma on. Tein tilaa itsessäni ja elämässäni, jotta rakkaudella on pinta-alaa koskettaa minua. 
Olin ensin lähdössä tilaisuuteen aivan nurinkurisella asenteella: nopea pyrähdys, halaus ja kotiin. Mutta vähämpä tiesin, miten Amman luokse mennään :D. 
Amma itse opettaa ihmisiä olemaan myötätuntoisia, nöyriä, armollisia, kärsivällisiä, kunnioittavia ja palvelualttiita. Hän todella elää kuten opettaa: täysin läsnä hetkessä palvellen pyyteettömästi ihmiskuntaa yli uskonto- ja maarajojen. Hän rakastaa jokaista kohtaamaansa ihmistä ja olentoa juuri sellaisenaan, ilman oletuksia vastalahjoista tai -palveluksista. Äiti Amma istuu tuntikausia halaamassa ihmisiä ympäri maailmaa hymyillen jokaiselle iloisesti, kuunnellen ihmisten murheita ja lohduttaen surevia. Ei sellaista myötätuntoa pysty ymmärtämään järjellä ei ollenkaan. Järjellä on loppuen lopuksi hyvin vähän tekemistä näiden asioiden kanssa. Rakkautta vain ei voi järkeillä, se täytyy tuntea!!!
Minulle Amman tapaaminen toi juuri yllämainitsemia asioita:
Kärsivällisyys: jo pelkästään kahdeksan tunnin odotusaika vaati kärsivällisyyttä, mutta suureksi ihmeekseni kertaakaan en tuntenut edes hermostuvani, vaan jo Amman energioissa oleminen toi tätä jumalallista hyvettä olemukseeni. 
Nöyryys: tilaisuuteen lähteminen opetti nöyryyttä.. kun vaihdoin asennetta, alkoivat asiat järjestyä. Tämä tilaisuus on kaikkea muuta kuin suorittamista varten. Halaamaan on lähdettävä nöyrtyen korkeimman tahtoon, antautuen rakkaudelle, ottaen nöyrästi vastaan sen, mikä on tarkoitettu. 
Myötätunto: Amman katselu, hänen energioidensa aistiminen avaa sydäntä myötätunnolle. Ihmiset itkivät ja nauroivat sen voimasta. Voiko suurempaa voimaa olla? Mikä muu saa ihmisten mielen muurit sulamaan, olemuksen avautumaan ja hyvän tahdon heräämään? Myötätunto on jumalallinen Voima meissä kaikissa, miksi emme käyttäisi sitä enemmän :))). 
Armollisuus: Jumala on armo. Meissä asuu Jumala. Miksi emme olisi armollisia itsellemme ja toisillemme...
Kunnioitus: Amman viesti meille kaikille oli "kunnioittakaa toisianne". Kaikki epäsopu ja eripurat johtuvat kunnioituksen ja rakkauden puutteesta, jota koemme silloin kun emme ole yhteydessä todelliseen Itseemme. 
Palvelualttius: tästä lähin kysyn aina muita auttaessani "miten voin palvella?". Kun haluan vilpittömästi palvella, ei egolla ole sijaa vaatia tai olettaa mitään vastalahjaksi. Tällöin rakkaus virtaa puhtaasti ja loputtomasti Lähteestä. Rakkaus tuo täyden tietoisuuden. 

Kello oli jo 01:25, varhainen lokakuinen sunnuntai aamu, kun pääsin Äiti Amman syliin. En olisi tahtonut lähteä siitä...  olisin vain halunnut jäädä!! Hän kuiski pitkät pätkät korvaani jotain kielellä, jota en ymmärtänyt. Sydän ymmärsi kyllä mistä on kyse, energiat eivät valehtele. Jotain niin kaunista ja pyyteetöntä on vaikea vastustaa. Kun pienen ikuisuuden jälkeen nousin seisomaan ja hymyilin Äiti Ammalle, hän katsoi minua niin lempeästi täynnä rakkautta. Kävelin kuin humalassa lavalta pois... suupieleni taipuivat hölmönkuriseen virneeseen... suorastaan leijuin hallin läpi jalkoja tuntematta. Sydänkeskuksessa tuntui kuin suihkulähde pulputtaisi rakkauden ikuista nektaria. Suloinen pehmeys tuntuu yhä aurassani. Olemukseni on täynnä tuota äidillistä pehmeyttä ja lämpöä. 

Niin kaunista!!! 

-Meena


ps. Lisää Äiti Ammasta voit lukea täältä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti