Elokuun energiat

Elokuinen tervehdys sinulle rakas lukijani! Tuntuu hienolta kirjoittaa tätä blogia, mutta tuntuu vielä upeammalta saada silloin tällöin kannustavaa palautetta postauksistani. Kiitollisin sydämin jatkan kirjoitustani tietäen, että kokemukseni ovat auttaneet monia eteenpäin omilla poluillaan, antaen uusia näkökulmia omaan itseen ja omaan kasvuun. 
Muistan kun aloitin ensimmäisen blogini parisen vuotta sitten. Nimi 'höyheniä ja oivalluksia' vain tupsahti mieleeni ja pelokkaana kirjoitin ensimmäiset päivitykset, tietämättä mihin tämä kaikki johtaa. Kaksi hyvin intensiivistä kasvun vuotta on nyt takanani ja lukuisia upeita vuosikymmeniä (?) kenties edessäni! Mitä kaikkea ihanaa voikaan vielä tapahtua. 
Tämä elokuu on tuntunut energioiltaan taas erityisen intensiiviseltä, suorastaan tiivistetyn tiheältä! Asioita on tapahtunut nopeutuvaan tahtiin kuten taivasauttajat ovat ennustaneet. Tuntuu todella siltä kun olisin sekä itse että koko ihmiskunta oikein pikalinkouksen pyörteissä! Esihuuhtelut ja pesuohjelmat ovat jo pyörineet ja nyt on todellinen linkousvaihe käynnissä. Toivottavasti ei tule jälkipyykkiä :D!!! 
Olen saanut muutaman päivän ja viikon sisään aivan valtavia oivalluksia. Olen myös kohdannut (jälleen) omia pelkojani ja päästänyt niistäkin irti. 
Päällimmäisenä on ollut feminiininen energia ja elämälle antautuminen. Todellinen antautuminen omalle elämälle, omille sielunsopimuksille, omalle polulle, mutta myös Luojan työlle. Annoin Luojalleni luvan toimia kauttani, vihdoin!! Toki olen tehnyt Hänen työtään jo tovin, mutta en ole aidosti uskaltanut antautua sille aiemmin. Kesti todella näin kauan, että antautumisen prosessi lähti käyntiin. Jumalallinen feminiininen energia on vihdoin saanut minussa jalansijan ja todella USKALLAN antautua Korkeimman käsiin. Tämä ei tarkoita vastuun luovuttamista itseni ulkopuolelle vaan päinvastoin. Tämä johtaa kohti täydellistä vastuunottoa ja täysin tietoista ilmentämistä elämässäni. Tästä lähtien minun on oltava entistä tietoisempi ja vastuullisempi kaikissa valinnoissani, sillä 'toiveesi on lakini' sanoo rakas Luojani ;). Ajatusten, uskomusten, alitajunnan, mielen, kehon ja sielun puhdistaminen kaikesta likapyykistä todella vaatii perusteellisen linkouksen, jotta LUON itselleni vastuullisesti ne asiat, joita sydämeni haluaa. Tärkeintä on luoda rauha itsensä kanssa. Ottaa armo vastaan. Rakastaa koko sielustaan ja sydämestään. Rauhan ja rakkauden tilasta käsin olen vastuullinen luomaan kestäviä valintoja elämääni. Pelosta käsin luotuna päädymme lopulta ei-toivottuihin lopputuloksiin. Pyörimme ikäänkuin pesuhuoneessa ympyrää näkemättä välttämättä edes koko pesukonetta... tai saatamme nähdä pesukoneen, mahdollisuuden puhdistautumiseen ja uudistumiseen, mutta rohkeus puuttuu käynnistää ohjelma ja hypätä kyytiin. Tällä hetkellä monet ovat juuri tuon valintatilanteen edessä: hypätäkö kyytiin vai jatkaako samojen vanhojen haasteiden parissa? Näen ympärilläni jatkuvasti tätä sisäistä kamppailua, myös sellaisten ihmisten kesken, jotka eivät ole vielä avautuneet sielu- ja sydäntietoisuudelle. Ulospäin elämäntilanteet saattavat näyttää hyvinkin ahdistavilta ja toivottomilta, mutta juuri tällaista herättelyä moni tarvitsee. Olin itsekin pari-kolme vuotta sitten itseni kanssa selkä seinää vasten. Ilman tuota totaalista romahdusta en olisi uskaltanut antautua omalle kasvulleni, näkemään omia varjojani, puhdistautumaan valon ja rakkauden energioihin, käynnistämään sisäistä pesuohjelmaa. 
Jälkeenpäin tunnen suunnatonta kiitollisuutta, hämmästystä, ihmetystä, rakkautta, myötätuntoa.... miten upeasti minua on johdateltu koko tämä aika! Miten valtavan voimallisesti kannateltu läpi kuohuavan elämänvirran. Kuinka siunattu onkaan polkumme, kun uskallamme avata silmämme ja sallia tuon kaiken elämässämme. Kaikki on siitä kiinni, mitä sallimme itsellemme. Aivan kaikki. Jos sallimme rakkauden virrata pyhässä arjessa, eläytyä ja heittäytyä omaan elämäämme, saamme mittaamattoman paljon apua ja tukea Isä/Äiti Luojan maallisilta ja taivaallisilta apujoukoilta. Meidän ei tarvitse mitään muuta kuin sallia, antautua, ottaa vastaan ja lopulta ottaa vastuu. 

Tuli hiukan nostalginen olo tätä kirjoitusta tehdessäni :). Välillä on hyvä tehdä pieni pysähdys ja vilkaista taakseen. Ei siksi että antaisi menneisyyden määrittää, vaan siksi että huomaisi antaa arvoa kaikelle sille, jota on elämässään kokenut ja käynyt läpi. Jotta saisimme edes aavistuksen siitä upeasta Luojan Suunnitelmasta ja omasta johdatuksen määrästä. Mutta myös siksi että näkisimme, onko meillä menneisyyden pyykkikorissa vielä likapyykkiä... annammeko menneisyyden likapyykin määrittää käsitystä itsestämme tai elämästämme. 

Antoisia pyykkipäiviä!!! ;)))