Kevyt askel..

Lainaan näin aluksi Äiti Teresan sanoja: 

"People are often unreasonable, irrational, and self-centered. Forgive them anyway.

If you are kind, people may accuse you of selfish, ulterior motives. Be kind anyway.

If you are successful, you will win some unfaithful friends and some genuine enemies. Succeed anyway.

If you are honest and sincere people may deceive you. Be honest and sincere anyway.

What you spend years creating, others could destroy overnight. Create anyway.

If you find serenity and happiness, some may be jealous. Be happy anyway.

The good you do today, will often be forgotten. Do good anyway.

Give the best you have, and it will never be enough. Give your best anyway.

In the final analysis, it is between you and God. It was never between you and them anyway."

Yllä oleviin Äiti Teresan sanoihin kiteytyvät tämän viikon tapahtumat kauniilla tavalla. 

Tänään olen tuntenut suurta kiitollisuutta ja syvää rauhaa. Oivalsin, että kaikki ihmiset, jotka viime aikoina ovat jollain tavalla 'kritisoineet' maailmankatsomustani ja valintojani, ovat tehneet minulle mitä suurimman palveluksen. Tunsin vilpitöntä rakkautta ja suurta iloa. Ilman näitä tapahtumia en olisi pystynyt kohtaamaan jälleen omia varjojani sekä haavojani. Nyt näen kaikkien tapahtumien tarkoituksen hyvin selkeästi. Taivas on jälleen kirkas. Tunnen olevani kevyempi ja vapaampi. Jalkani ovat syvällä maassa, mutta henkeni liihottelee huolettomana korkeuksissa. 

Miten paljon rakkautta saammekaan osaksemme, kun vain uskallamme päästää kaikesta vihasta ja peloistamme irti!! Ääretön rakkaus täyttää pohjattoman sydämen.. virtaus vain jatkuu ja koski kuohuu valtoimenaan. Miten syvä rauha laskeutuu yllemme, kun vain lopetamme turhan rimpuilun ja keskitymme olennaiseen. 

Minulle oli annettu merkkejä ja tuntemuksia jo kauan sitten, että minun olisi pitänyt tehdä elämässäni pieni korjausliike ja suunnan muutos. Jos olisin heti seurannut sydämeni ääntä ja päästänyt irti arjen huolista sekä kuormittavista tekijöistä ja ihmisistä, olisin selvinnyt paljon vähemmällä 'tuskalla'. Mutta koska itsepintaisesti pidin vanhasta kiinni, universumilla ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin antaa kunnon potku hanuriin! Mojova isku istumalihaksiin, ryöpytys ja nujerrus.. kovempikin luupää vihdoin oivalsi mistä tässä kaikessa oli lopulta kyse ;). Ihmeellistä!!! 

Olen tänään saanut valtavan paljon aikaseksi. Tarkoitus ei ole pönkittää egoa tai retostella suorituksilla vaan havahtua huomaamaan se ero, jonka omassa itsessäni tunsin. Olin ahtanut arkeni aivan tupaten täyteen kaikenmaailman puuhaa ja askaretta, velvollisuuksia ja hömpänpömppää. "Kyllä minä hoidan.." Vaan kun en enää hoida! Olin kasannut hirvittävän henkisen huolimyökyn selkääni ja ihmettelin miksen meinaa jaksaa tehdä pakollisiakaan askareita. Pysähdys ja täyskäännös. Asioiden uudelleen mittaaminen, punnitseminen ja tunnustelu: säilytänkö vai jätänkö pois kyydistä? 

Voin kertoa että tulokset ovat kouriintuntuvat! 

Kohtasin silmästä silmään omat varjoni, tähän asti ne kaikkein kuvottavimmat ja vastenmielisimmät tuntemukset ja sitten päästin niistä irti. 

Tarkoitus ei ole jatkaa suorittamisen polulla, ei todellakaan! Tarkoitukseni on keskittyä jokaiseen hetkeen autenttisena ja ottaa vastaan kaikkia niitä ihania asioita ja ihmisiä, joita polkuni varrelle osuu. Tarkoitus on keskittyä elämään rakkaiden ihmisten keskuudessa ja olemaan läsnä heidän kanssaan. Tarkoitus on elää unelmiani todeksi. Tarkoitus on seurata kutsumukseni viitoittamaa tietä. Tarkoitus on antautua elämälle. Tarkoitus on löytää jumaluus kaikesta ympärilläni ja ennenkaikkea minusta itsestäni. Tarkoitus on rakastaa koko sydämestään kaikkea mitä tekee ja jokaista jonka tapaa. 

Nämä kaikki asiat ovat minun elämäni tarkoitusta!! 

Ilolla, Valolla ja Rakkaudella: Meena